Kyberturvallisuuskeskus saa edelleen ilmoituksia Nordean nimissä tehtävästä tietojenkalastelusta. Nyt myös Handelsbankenin nimissä tehdään tietojenkalastelua ilmoitusten perusteella.

Handelsbankenin nimissä on lähestytty yritysasiakkaita lyhyellä tietojenkalasteluviestillä. Alla esimerkki Handelsbankenin nimissä lähetetystä viestistä:

Lähettäjä: Handelsbanken [mailto:business@handelsbfi-fi] 
Aihe: Yritysverkkopankkiin 

Hyvä liike käyttäjä, 
Olet saanut uuden ilmoituksen.
Kirjautua Nätbank för företag

Tietojenkalasteluviestien sisältämä linkki johtaa väärennetylle sivulle, jonka voi tunnistaa mm. erikoisesta domainista ja osoitteesta (url) ja siitä, että salatusta yhteydestä ilmoittavaa lukon kuvaketta tai https -tekstiä osoitteen alussa ei ole.

Kuva: esimerkki huijaussivusta (Handelsbanken)

Kuva: esimerkki Handelsbankenin oikeasta urlista

Handelsbanken tiedottaa aiheesta sivuillaan ja muistuttaa, että pankki ei koskaan lähetä tällaisia sähköpostiviestejä.

Myös Nordean nimissä lähetettyjä tietojenkalasteluviestejä on liikkeellä edelleen. Aikaisemmin tässä kuussa julkaistu Tietoturva nyt! -artikkeli kertoo viesteistä tarkemmin.

Kuva: esimerkki huijaussivusta (Nordea)

Nordean sivua muistuttava väärennetty sivu kyselee käyttäjätunnuksen ja tunnusluvun lisäksi sellaisia tietoja, joita oikealla pankin kirjautumissivuilla ei kysellä (syntymäaika, nimi, osoite, puhelinnumero). Myös Nordea muistuttaa omalla sivustollaan huijausviesteistä ja siitä, että pankki ei ota yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse kysyäkseen verkkopankkitunnuksia, kortin tietoja tai henkilötunnuksia.

Muista:

Jos syöttää vahingossa tietonsa tietojenkalastelusivulle, tulee viipymättä olla yhteydessä omaan pankkiinsa.

Havaituista tietojenkalastelusivustoista voi ilmoittaa Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskukselle sähköpostitse osoitteeseen cert@ficora.fi.

Päivityshistoria

24.06.2015 klo 15:12

Adobe on julkaissut normaalin päivityssyklin ulkopuolella päivityksen, joka korjaa FireEye:n löytämän kriittisen nollapäivähaavoittuvuuden Flash Player -ohjelmistossa.

Kyseistä nollapäivähaavoittuvuutta on käytetty kohdistetuissa hyökkäyksissä. Hyökkääjän lähettämissä sähköpostiviesteissä on ollut linkkejä murretuille sivustoille, jotka ovat tarjonneet vierailijalle joko puhtaan sisällön tai paikkaamatonta haavoittuvuutta hyväksikäyttävän haitallisen Flash Player -tiedoston.

• Palvelimet ja palvelinsovellukset
• Työasemat ja loppukäyttäjäsovellukset
• Verkon aktiivilaitteet
• Matkaviestinjärjestelmät
• Sulautetut järjestelmät
• Muut

Kohde

• Työasemat ja loppukäyttäjäsovellukset

Hyökkäystapa

• Etäkäyttö

Hyväksikäyttö

• Komentojen mielivaltainen suorittaminen
• Käyttövaltuuksien laajentaminen
• Tietojen muokkaaminen
• Luottamuksellisen tiedon hankkiminen
• Suojauksen ohittaminen

Ratkaisu

• Korjaava ohjelmistopäivitys

Haavoittuvat ohjelmistot:

• Adobe Flash Player versio 18.0.0.161 sekä aiemmat versiot (Windows ja Macintosh)
• Adobe Flash Player Extended Support Release versio 13.0.0.292 sekä aiemmat 13.x versiot (Windows ja Macintosh)
• Adobe Flash Player versio 11.2.202.466 sekä aiemmat 11.x versiot (Linux)

Ratkaisu- ja rajoitusmahdollisuudet:

• Ohjelmiston päivittäminen viimeisimpään versioon valmistajan ohjeiden mukaisesti.
• Ohjelmiston automaattipäivitystoiminnon käyttöönottaminen.

Lisätietoa:

• https://helpx.adobe.com/security/products/flash-player/apsb15-14.html
• https://www.fireeye.com/blog/threat-research/2015/06/operation-clandestine-wolf-adobe-flash-zero-day.html
• CVE-2015-3113

Päivityshistoria

24.06.2015 klo 10:08

Apple OS X ja iOS järjestelmässä on havaittu useita haavoittuvuuksia, joiden avulla haitallinen sovellus voi saada haltuunsa käyttäjän salasanoja sekä kirjautumistunnisteita.

Tietoturvatutkijat ovat löytäneet uudentyyppisen hyökkäyksen, jonka avulla Applen OS X sekä iOS -sovellusten sisäinen liikenne on mahdollista kaapata. Hyökkäyksen nimi on XARA (Cross-app resource access attack). Hyökkäyksen avulla haitallinen sovellus voi saada haltuunsa käyttäjätunnuksia, salasanoja, kirjautumistunnisteita (token), sekä tiettyjen sovellusten muita tietoja. Tutkijat onnistuivat myös lisäämään haitallisen sovelluksen Apple Store -sovelluskauppaan.

Tutkijat onnistuivat kaappaamaan käyttäjän tietoja ainakin seuraavista sovelluksista ja palveluista:

• iCloud
• Gmail
• Google Drive
• Facebook
• Twitter
• Keychain Access
• 1Password
• Evernote
• Dropbox
• Pinterest
• Kindle
• Instagram
• Whatsapp
• Chrome-sovelluksen kautta tehdyt kirjautumiset

•  
• https://drive.google.com/file/d/0BxxXk1d3yyuZOFlsdkNMSGswSGs/view
• http://arstechnica.com/security/2015/06/serious-os-x-and-ios-flaws-let-hackers-steal-keychain-1password-contents/
•